Suomi on yksi harvoista maailman maista, joissa päivänvalon määrän ero kesän ja talven välillä on niin äärimmäinen, että se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään mitattavissa olevalla tavalla. Pääkaupungissa Helsingissä päivän pituus vaihtelee joulukuun vajaasta 6 tunnista kesäkuun lähes 19 tuntiin.
Rovaniemellä ja Pohjois-Lapissa aurinko ei laske lainkaan viikkoihin kesällä, ja talvella se hädin tuskin nousee.
Tämä artikkeli selittää tarkat auringon nousu- ja laskuajat eri puolilla Suomea, miksi ne muuttuvat niin paljon ja mitä on odotettavissa eri sijainneissa ja vuodenaikoina.
Keskeiset asiat
- Helsingissä aurinko nousee noin klo 03:56 ja laskee noin klo 22:41 kesäkuun alussa.
- Etelä-Suomessa päivänvaloa on kesäkuussa lähes 18,5–19 tuntia.
- Pohjois-Suomessa, kuten Oulussa, aurinko nousee noin klo 03:18 ja laskee lähes klo 23:00.
- Lapissa aurinko ei laske lainkaan yöttömän yön aikana.
- Auringonlasku on hyvin aikaisin ja auringonlasku hyvin myöhään koko Suomessa kesällä.
Tämän päivän auringonnousu- ja laskuajat Suomessa (8. kesäkuuta 2026)
Suomi ulottuu noin 1 300 km etelästä pohjoiseen, joten auringon nousu- ja laskuajat vaihtelevat merkittävästi sijainnista riippuen. Alla oleva taulukko kattaa tärkeimmät kaupungit etelästä pohjoiseen.
| Kaupunki | Maakunta | Auringonnousu | Auringonlasku | Päivän pituus |
| Helsinki | Uusimaa (Etelä) | 03:56 | 22:41 | ~18h 45m |
| Turku | Varsinais-Suomi | 04:03 | 22:38 | ~18h 35m |
| Tampere | Pirkanmaa | 04:05 | 22:35 | ~18h 30m |
| Jyväskylä | Keski-Suomi | 03:58 | 22:43 | ~18h 45m |
| Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | 03:18 | 23:07 | ~19h 49m |
| Rovaniemi | Lappi | Aurinko ei laske | — | 24h |
| Utsjoki | Pohjoisin Suomi | Aurinko ei laske | — | 24h |
Kaikki ajat ovat Suomen paikallista aikaa (EEST, UTC+3), joka on Suomen normaali kesäaika. Nämä ajat sisältävät kesäajan vaikutuksen, jota Suomi noudattaa maaliskuun viimeisestä sunnuntaista lokakuun viimeiseen sunnuntaihin.
Aurinko on korkeimmillaan Helsingissä tänään noin klo 13:18 paikallista aikaa. Tämä on hetki, jolloin aurinko saavuttaa korkeimman pisteensä taivaalla ja varjot ovat lyhimmillään.
Miksi auringon nousu- ja laskuajat Suomessa ovat niin äärimmäisiä
Suomi sijaitsee leveyspiirien 60°N ja 70°N välillä. Mitä pohjoisempana paikka sijaitsee, sitä voimakkaammin maapallon akselin kallistuskulma vaikuttaa siihen. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena kohti aurinkoa, mikä tarkoittaa, että korkeilla leveysasteilla sijaitsevat paikat saavat auringonvaloa paljon pidempiä aikoja. Talvella tapahtuu päinvastoin.
Tämä ei ole vähittäinen ilmiö. Ero juhannuksen ja sydäntalven välillä on Helsingissä noin 13 tuntia päivänvaloa. Rovaniemellä tuo ero venyy lähes 22 tuntiin. Utsjoella, Suomen pohjoisimmassa kunnassa, kontrasti on vieläkin jyrkempi: aurinko pysyy horisontin yläpuolella yli 70 peräkkäistä päivää kesällä.
Maan maantiede vahvistaa tätä entisestään:
- Helsinki on suunnilleen samalla leveyspiirillä kuin Alaskan eteläosat ja Pietari Venäjällä.
- Rovaniemi sijaitsee lähes tarkalleen napapiirillä (66,5°N).
- Utsjoki saavuttaa 69°52’N, mikä sijoittaa sen reilusti arktiselle alueelle.
Yötön yö: Mikä se on ja missä sen voi nähdä Suomessa
Yötön yö (keskiyön aurinko) esiintyy, kun aurinko pysyy horisontin yläpuolella keskiyöllä. Näin tapahtuu, kun paikka on tarpeeksi kaukana pohjoisessa, ettei auringon rata laske koskaan horisontin alapuolelle maapallon 24 tunnin pyörimisjakson aikana.
Suomessa yötön yö on nähtävissä seuraavissa paikoissa näinä vahvistettuina ajanjaksoina:
- Utsjoki (69°52’N): Aurinko ei laske 16. toukokuuta – 27. heinäkuuta välisenä aikana.
- Kilpisjärvi (69°03’N): Noin 22. toukokuuta – 25. heinäkuuta.
- Rovaniemi (66°30’N): 6. kesäkuuta – 7. heinäkuuta.
Näiden vyöhykkeiden ulkopuolellakaan kesäyöt Etelä-Suomessa eivät ole koskaan täysin pimeitä. Helsingissä porvarillinen hämärä alkaa klo 02:41 ja päättyy klo 23:57 kesäkuun alussa, mikä tarkoittaa, että taivas pysyy tarpeeksi kirkkaana ulkona lukemiseen käytännössä koko yön. Todellista tähtitieteellistä pimeyttä ei esiinny Helsingissä toukokuun lopun ja heinäkuun puolivälin välillä.
Jos aiot vierailla Lapissa nimenomaan nähdäksesi yöttömän yön, Rovaniemi on helpoimmin saavutettavissa oleva portti pohjoiseen. Se sijaitsee suoraan napapiirillä, ja sinne on suoria lentoja Helsingistä ympäri vuoden.
Hämärän vaiheet Suomessa ja mitä ne tarkoittavat
Hämärällä tarkoitetaan ajanjaksoa ennen auringonnousua ja auringonlaskun jälkeen, jolloin aurinko valaisee taivasta osittain, vaikka aurinko itse on horisontin alapuolella. Vaiheita on kolme, ja ne kaikki käyttäytyvät Suomessa eri tavalla kuin matalammilla leveysasteilla sijaitsevissa maissa.
Porvarillinen hämärä
Porvarillinen hämärä on kirkkain vaihe. Se alkaa, kun aurinko on 6 astetta horisontin alapuolella. Helsingissä 8. kesäkuuta 2026 porvarillinen hämärä alkaa klo 02:41 ennen auringonnousua ja päättyy klo 23:57 auringonlaskun jälkeen. Porvarillisen hämärän aikana valoa on riittävästi ulkoiluun ilman keinovaloa.
Navigointihämärä
Navigointihämärä alkaa, kun aurinko on 12 astetta horisontin alapuolella. Tämän vaiheen aikana horisontti on edelleen näkyvissä merellä, mistä nimi juontuu. Tämä vaihe on Suomen kesässä lyhyt, koska aurinko ei laske kauas horisontin alapuolelle.
Tähtitieteellinen hämärä
Tähtitieteellinen hämärä alkaa 18 astetta horisontin alapuolella. Kesällä suuressa osassa Suomea aurinko ei koskaan saavuta 18 astetta horisontin alapuolella, mikä tarkoittaa, että tähtitieteellistä pimeyttä ei yksinkertaisesti esiinny.
Käytännössä katsottuna, jos vierailet Suomessa kesä- tai heinäkuussa ja odotat pimeää yötaivasta, et näe sellaista missään päin maata.
Kesäkuu 2026: Päivän pituuden muutokset kuukauden aikana
Päivän pituus Helsingissä ei pysy vakiona. Se kasvaa tasaisesti läpi kesäkuun saavuttaen huippunsa kesäpäivänseisauksena 21. kesäkuuta 2026. Näin se etenee:
- kesäkuuta: 18 tuntia, 28 minuuttia
- kesäkuuta (tänään): noin 18 tuntia, 45 minuuttia
- kesäkuuta (kesäpäivänseisaus): 19 tuntia, 3 minuuttia
- kesäkuuta: 18 tuntia, 55 minuuttia
Päivän pituus kasvaa noin 27 minuuttia koko kesäkuun aikana Helsingissä, ennen kuin se alkaa jälleen lyhentyä päivänseisauksen jälkeen.
Rovaniemellä päivän pituustilastot menettävät merkityksensä kesäkuussa, koska aurinko ei laske lainkaan. Siellä kesäpäivänseisaus edustaa päivää, joka on 21 tuntia ja 45 minuuttia pidempi kuin talvipäivänseisaus.
Auringon suunta: Missä aurinko nousee ja laskee Suomessa
Aurinko ei nouse aina suoraan idästä ja laske suoraan länteen. Tarkka suunta muuttuu vuodenajan ja havaitsijan leveysasteen mukaan. Helsingissä 8. kesäkuuta 2026:
- Auringonnousun atsimuutti: 39 astetta (koillinen)
- Auringonlaskun atsimuutti: 321 astetta (luode)
Tämä tarkoittaa, että aurinko nousee kaukana koillisessa ja laskee kaukana luoteessa, kulkien laajan kaaren taivaan poikki päivän aikana. Joulukuussa tilanne on päinvastainen. Aurinko nousee kaakossa ja laskee lounaassa, piirtäen paljon lyhyemmän ja matalamman kaaren.
Tasauksien aikaan (noin 20. maaliskuuta ja 22. syyskuuta) aurinko nousee lähes tarkalleen idästä (90 astetta) ja laskee lähes tarkalleen länteen (270 astetta) kaikkialla Suomessa. Nämä ovat vuoden ainoat kaksi päivää, jolloin tämä pitää paikkansa.
Miten löytää tarkat auringon nousu- ja laskuajat mihin tahansa Suomen kaupunkiin
Suomessa on kymmeniä kaupunkeja ja kuntia laajalla leveysastealueella. Oulun ajat eroavat huomattavasti Helsingin ajoista, ja Lapin kaupungit, kuten Kittilä tai Sodankylä, käyttäytyvät taas omalla tavallaan. Seuraavat ovat luotettavimpia menetelmiä tarkkojen aikojen saamiseksi:
- timeanddate.com: Tarjoaa auringon nousun, laskun, keskipäivän, hämärän vaiheet, päivän pituuden ja atsimuutin jokaiselle Suomen kaupungille. Tiedot päivittyvät päivittäin ja huomioivat kesäajan automaattisesti.
- sunrise-sunset.org: Kattaa kaikki tärkeimmät Suomen paikkakunnat kuukausittaisilla kalenterinäkymillä ja tarkalla hämärän laskennalla.
- Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi): Virallinen suomalainen tähtitieteellisen ja säädatan lähde. Paras auktoriteetti paikalliselle tiedolle.
- time.now: Näyttää porvarillisen hämärän, auringon korkeimman kohdan ja atsimuutin Helsingille reaaliaikaisella datalla.
Kun käytät mitä tahansa näistä työkaluista, varmista että:
- Valittuna on oikea kaupunki, eikä vain yleisesti “Suomi”.
- Kesäaika on huomioitu kesäkuukausien osalta.
- Päivämääräksi on asetettu kuluva päivä, sillä ajat siirtyvät noin 1–4 minuuttia päivässä seisauksien ja tasauksien lähellä.
Muistettavat avainluvut
Niille, jotka haluavat nopean viitteen ilman yksityiskohtia:
- Helsingin auringonnousu kesäkuussa: noin klo 03:56
- Helsingin auringonlasku kesäkuussa: noin klo 22:41
- Helsingin päivän pituus kesäpäivänseisauksena: 19 tuntia 3 minuuttia
- Helsingin päivän pituus talvipäivänseisauksena: 5 tuntia 55 minuuttia
- Rovaniemen yöttömän yön jakso: 6. kesäkuuta – 7. heinäkuuta
- Utsjoen yöttömän yön jakso: 16. toukokuuta – 27. heinäkuuta
- Utsjoen kaamosaika: 25. marraskuuta – 17. tammikuuta
- Suomen kesäaikavyöhyke: UTC+3 (EEST)
- Suomen talviaikavyöhyke: UTC+2 (EET)
Loppuhuomautus
Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa eivät ole vain tähtitieteellistä tietoa. Ne muokkaavat sitä, miten ihmiset tässä maassa elävät, työskentelevät, nukkuvat ja matkustavat jokaisena vuodenaikana. Tämän artikkelin luvut ovat tarkkoja 8. kesäkuuta 2026, ja ne on hankittu varmennetusta tähtitieteellisestä datasta Suomen paikkakunnille. Muina päivinä voit käyttää lähdeosiossa lueteltuja työkaluja saadaksesi tarkat ajat omalle kaupungillesi ja päivämäärällesi.
Usein kysytyt kysymykset:
Vuoden aikaisin auringonnousu Suomessa tapahtuu muutama päivä ennen kesäpäivänseisausta kesäkuun puolivälissä. Tämä johtuu siitä, että auringonnousun aika ei täysin täsmää pisimmän päivän kanssa maapallon kallistuskulman ja kiertoradan vuoksi.
Tätä aikaa kutsutaan porvarilliseksi hämäräksi. Taivas on edelleen osittain valaistu, vaikka aurinko on horisontin alapuolella.
Pimein päivä on talvipäivänseisauksen aikaan, yleensä 21. tai 22. joulukuuta. Tällöin Suomessa on vuoden lyhimmät päivänvalon tunnit.
Ne muuttuvat, koska maa on kallellaan ja liikkuu auringon ympäri vuoden aikana. Tämä saa päivänvalon määrän siirtymään vähitellen joka päivä.
Ei, vain Suomen pohjoisimmissa osissa napapiirin yläpuolella on kaamos. Etelässä, kuten Helsingissä, on aina vähintään jonkin verran päivänvaloa jopa talvella.
